Fiiliksiä.

Töttöröö.

Kahteen viikkoon taas en oo päässy salille. Ekaks oli kai jotenkin niin kiire, sen jälkeen olinkin kipee. Jokatapauksessa tästä johtuneet morkkikset ovat tänäänkin olleet huipussaan. Sitä alkaa helposti vähättelemään itseään ja tuntee itsensä ihan löysäksi ja jopa rumaksi ihmispaskaksi. :D Ja ruokavaliostakin on poikettu aivan radikaalisti viimeaikoina, hetkeksi lopetettiin koko homma yhdessä Jannen kanssa, koska on se hyvä kesällä ottaa vähän rennostikkin, mutta Janne aloitti syömään hyvin uudelleen, mä jatkoin mässäilyä. Selkäranka ei riittänyt jatkamaan tiukkaa ruokavalioo. Siitä tulee vielä isommat itsesyytökset ja oikeen rypee siinä paskassa. 

Tää on tätä urheilijan elämää, kun tulee ensin tulosta, ja sen jälkeen vähän takapakkia, niin mikään ei riitä, ja se, että on aluksi tosi ylpeä itsestään vaihtuukin siihen, että vaatii iteltä aina vaan enemmän. Tää on toissaalta ihan hyvä juttu, koska sen voi myös käyttää voimavarana ja motivaattorina siihen, että sinne salille on todellakin pakko mennä piiskaamaan itteensä, ja alkaa syömään kunnolla. 

Onneksi sentään pyöräily töihin on pysynyt edelleen kuvioissa, ja siinä sentään huomannut selkeää parannusta ja kehitystä siihen verrattuna kun aloitin pyöräilemään töihin. Nykyään ne vaihteet, jotka tuntu älyttömän raskailta alussa, tuntuu jo lasten leikiltä. Lisäksi matka-aikakin alkaa jo pienentyä, tosin ihan vaan parilla minuutilla, mutta onhan juoksussakin kyse vaan minuuteista, jopa sekunneista.

Eli tälle laiskottelulle tulee nyt muutos tasan tänään. Aion mennä salille ennen tulevaa yövuoroa. Sen lisäks suunnitelma on, et tällä viikolla pikkuhiljaa laskeudun pehmeesti takas ruokavalioon, ja tulevana lauantaina on juhlittava häitä, ja siellä luultavasti tulee kuningas alkoholi ottamaan valtaa enemmän tai vähemmän, joten se päivä vedetään vielä aivan retuperälle, jonka jälkeen alkaa tiukkaakin tiukempi linja. Tupakka, johon olen "retkahtanut" (lainausmerkeissä siksi, koska koen, etten ole siihen koukussa, tupakoin koska se on niin mukavaa ajanvietettä, ja tämä oli typerä tekosyy, ehkä typerin ikinä) loppuu myös maanantaina. Kaivan sen motivaation jostain sisältäni niin, ettei se pääse piiloon takaisin, ainakaan tosi pitkään aikaan.

Samaan aikaan tämän kaiken muun erittäin kaoottisen kriisin keskellä pääni sisällä, olen umpikujassa myös sen kanssa, mitä vaihteeksi treeniltäni haluaisin. En todellakaan halua mihinkään bikinifitnessblaablaa-juttuun, mutta se ei tarkoita ettenkö voisi haluta samanlaista kroppaa, ihan noin niinku muutenvaan. Seuraava kysymys lieneekin, pystynkö saavuttamaan sen tämänhetkisellä treeniohjelmallani, ja sillä kunnollisella ruokavaliolla, vai onko lähestymistapaa muutettava jollain tavalla, tarvitsenko apua joltain ammattilaiselta, mitkä on mun vahvuudet siihen tähtäämisessä ja missä pitää parantaa. Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia. Kateellisena (tietenkin, voin myöntää) katselen toisten tyttöjen saavutuksia, ja näen niissä vaan paljon enemmän kuin itsessäni. En tiedä sitten olenko sokea omalle kehitykselleni, vai mistä kiikastaa, mutta mä haluan sen kapean vyötärön! Haluan haluan haluan! Onko mun ruumiinrakenne sellainen, että sen pystyy treenaamalla saamaan? Tässä googletin kuvaesimerkin kropasta, joka vois olla ihan kiwa.. Kuulostaa kun puhuttais jostain materiasta, esim vaatteesta.. :D 

En mä perkele löytänyt mitään realistista kuvaa, koska kyllähän kaikki sen tietää, että jos googletat bikinifitness, niin ne kuvat on just sieltä kisoista, missä kaikilla on kisadieetit ja ketoosit sun muut vedetty, eihän kukaan 24/7 siinä kunnossa ole, mutta mä haluun kapeen vyötärön, pyöreen pyllyn ja lihaksikkaat reidet. PISTE! 

Siitä haluumisesta puheenollen, kun tahtoa vaan riittää, niin siihen tulokseen kyllä pääsee. Siitä erittäin hyvä esimerkki on Jasse, jonka blogia voit katsella ja ihastella. Mihin kondikseen muija on päässy todella lyhyessä ajassa. Tääkin nainen on taistellu itteään vastaan rankasti, ja silti saavuttanu jotain, mihin kaikki ei todellakaan pysty. Tää on ihailtavaa, ja on syytäkin olla ylpee!

"Kyllä läski aina tekosyyn keksii."

-Bull Mentula

Nyt alan vetämään päikkäreitä, jonka jälkeen pistän naamariin rahkaa, johon tulee kaiken maailman pähkinää ja siementä ja marjaa, salainen superfood-resepti jota Janne käyttää paljon. :) Kannattaa kokeille, todella ravintorikasta, energiaa antavaa, ja silti kevyttä! Varsinkin kun tuoreita marjoja vielä saa, niin kannattaa todellakin käyttää hyödyksi! Sit vaan salille ja yöksi töihin tarjoilemaan superfoodin sijasta roskaruokaa nälkäiselle kansalle.

Tosin voisin vielä pistää loppukevennykseksi erittäin monen treeniblogin pitäjän "huijauksen", eli kuvan korkkarit jalassa, mikä korostaa tietenkin tiettyjä lihaksia tietyissä kuvissa.

Mulla korostaa etureisiä oikein hienosti, pohkeita ei voi korostaa ku ei niitä oo!

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, oikein kivaa päivää teille kaikille, ja pitäkää ittenne ihmisinä!

<3: Minttu

Töttöröö että törähti!

Terve ja heipähei!

Tässä ajattelin taas jotain jorinoita kirjoitella. Kesä alkoi, treeni senku jatkuu. Ja hyvällä mallilla jatkuukin. On pakko hehkuttaa, että monet on huomannu, että oon alkanu treenaamaan. Aloitin tossa duunit taas mäkkärissä, ja siellä vanhat työkaverit ja entinen pomo jotka ei ollu mua pariin vuoteen nähny, kysy heti, että oonko alkanu treenaamaan. Siitä tulee hyvä fiilis, kun ei sitä kehitystä niin ite huomaa, ku ite kattelee itteensä joka päivä peilistä. Sen lisäks tänään salilla joku nainen tuli mulle kehumaan, että kun tein hauiskääntöä, niin se näytti tosi kovalle ja ihan ku se ois mulla veressä toi treenaaminen tai jotain vastaavaa. Hän puhui kovin vahvalla aksentilla englantia, mutta luulen ymmärtäneeni pointin kuitenkin. :) Ja kuulemma hyvältä näyttää. Tommonen positiivinen palaute ihan oikeesti tsemppaa tosi paljon!

Töihin oon kaiken lisäks alkanut jokatoinen viikko polkemaan pyörällä. Se on 8km suunta, eli ihan hyvää hyötyliikuntaa. Se on semmonen sopiva minkä polkee puoleen tuntiin. Mut voin kertoo, et lauantaisen jalkapäivän jalkapäivän jälkeen tänään jalat oli pyöräilyn jäljiltä aivan tuhannen paskana. Plus tietenkin työpäivä päälle, eli jalat tekee todellakin töitä. 

Vois vaikka kertoilla, että tossa juhannus vietettiin murun ja muiden kamujen kanssa himoksella, se oli kunnon nollausreissu. Pelkkää roskaruokaa, ja toki sitä alkomahooliakin tuli kulutettua, eikä puhettakaan treenaamisesta. Tommosen reissun jälkeen motivaatio treeniinkin on taas ihan eri, kun saa vedettyy nollat tauluun. Mun mielestä on paljon parempi, että vetää harvoin, mut ku vetää niin vetää kunnolla. Murun sanoin, ei pelleilty. Tässä yks ylisöpö kuva juhannukselta. :)

Kuvasta näkee, että kädet todellaki on saanu sitä treeniä. 

Treeni kulkee siis tosi hyvin, oon saanu nostettua tulosta ja oon tosi tyytyväinen. Edelleen saa sen hyvän fiiliksen treenistä. Tänäänkin menin vaikka maha on reistaillu ja ollu tosi kipee. Johtunee tosta juhannuksesta, ku söi niin huonosti. :D Töissäkin huomaa, että lihalaatikot mitkä oli 2v sitten vielä tosi raskaita, menee ihan kevyesti ku kantaa. Eikä oo selkäkään niin kipee enää työpäivien jälkeen. Tästä on kyllä niiiiin paljon hyötyä tästä hommasta, että mä ihan oikeesti suosittelen lämpimästi kelle tahansa! 

Muutoksia tuli myös ruokavalioon, mutta hahhahaa vaan sen verran, että herkkupäivä siirtyi maanantaille. Tänään mun ongelma vaan on se, ettei jotenki tee ees mieli mitään. Ihmettelen syvästi light-limu valintaani kaupasta. No ehkä se iltaa kohden vähä paranee toi syömishalu. xD

Viimeisenä viel loppukevennykseksi tämmönen oikeen hieno kuva:

KAAPELIT PINTAAN, AIVAN SAMA MIHIN HINTAAN!

Eipä taas muuta, ku hyvvee kesää ja nauttikaa säästä, oli se sit lämmin tai viilee. Kesä on aina kesä, suomessakin! Positiivinen ajattelu perseeseen jne. ;)

<3: Minttu